Nonniin, lukuvuosi 2012-2013 on startattu käyntiin.
Ekana päivänä opet ja avustajat kokoontuivat. Laitettiin luokat kuntoon, kahviteltiin, suunniteltiin ja ihan vaan juoruttiin.
Tiistaina saapui oppilaat ja oli sellanen sekasikiöpäivä. Tänään jo tehtiin jotain kouluhommiakin!
Maanantai tuntui murskaavalta pitkän loman jälkeen, tiistaina iski koko päivän kestävä kooma. Tänään tuntui siltä, että hei, Tää onkin taas ihan kivaa!
Taas on todettava, että olen omalla alallani. Koulussa oppilaiden kanssa.Mun erikoisosaamisalueena on ehdottomasti alkuopetus. Eli 1-3lk. Tänä vuonna mulla on 2lk. Tykkään. Meidän luokka on ihania pieniä suloisia naperoita. Ne haluu olla koulussa ja oppia. Me open kanssa halutaan että ne viihtyy ja oppii.
Tänään oli myös kampaaja, se se vasta mieltä piristi. Taas on nuorruttu muutama vuosi kun saatiin Täti-look pois. Perjantaina menen huollattamaan samaan paikkaan kynteni. Sitten valmiina ja kauniimpana kohti viikonloppua.
Huomenna saapuu Menneisyyden Mies taas vierailulle. On ainakin lauantaihin tai jopa sunnuntaihin saakka. Koitetaan nyt ihan tosissaan saada jotain aikaiseksi. Tutustua toisiimme nyt uudelleen, aikuisina ja omien kokemusreppujemme kanssa. Jännää.
Olen saanut pidettyä itseni irti kollista. Joten en nyt sählää kahden tulen välissä. Kunhan liha ei nyt olis heikko.
Mutta nyt on startattu työt ja ehkä jopa oikea suhdekin? Pelottaa vaan niin pirukseen, kun en ole ikuisuuksiin ollut suhteessa. Olen vain ollut oman tunkioni kukko. Miten osaan ottaa toisen huomioon sitten ihan oikeasti? Haasteita tiedossa....Mutt yrittämättä ja kokeilematta ei selviä. Nyt on ovi avattu ja junaan hypätty. Se missä asema on, ei väliä.
2 kommenttia:
Hienoa et tykkäät työstäsi, minä myös =)
Olen ala-asteella jakelukeittiössä töissä, periaatteessa yksin mut oikeasti kolmen open+ kahden avustajan, siivoojan ja talkkarin kanssa. Koulu on pieni kyläkoulu ja syöjiä mulla on yhteensä 56 ko terveydenhoitaja käy kans.
On paljon vaikeampaa aloittaa jotain uutta ja pysyvää "vanhana", pelottaa paljon enemmän. Menneet pettymykset kummittelevat siellä taustalla ja joskus uusi rakkaus joutuu kärsimään niistä.
Itse tapasin nykyisen mieheni 39-vuotiaana eli 10 vuotta sitten, onneksi en silloin tiennyt et hän on mua kuusi vuotta nuorempi. Ennakkoluulo olisi ehkä vienyt minusta voiton...
No, nyt olet ainakin ulkoisesti valmistautunut viikonloppuun vaiks sisimmässäs hiukan ehkä "jänskättää". Mukavaa viikonloppua :)
Tiivi, toivottavasti kaikissa kouluissa on paljon ihania opeja, kouluavustajia ja kerhonvetäjiä ja muita työntekijöitä, jotka laillasi haluavat ja tehdä parhaansa, jotta pienillä koululaisilla säilyisi ilo ja into koulunkäynnissä! Oma lapsenlapseni ensimmäisen kouluviikon jälkeen puhkuu innostusta ja sanoo, että koulu on kivaa!
Kaikkea hyvää koulutyöhösi ja vapaa-aikaasi!
Lähetä kommentti