Se oli mun elämää, ja jos sitä oli rankkaa lukea, sitä oli vielä rankempaa elää. Mutta siitäkin selvinneenä, vaikka anteeksianto jäikin toteutumatta.
Mutta kohta 3. Naura vedet silmissä.
Se toteutui eilen. Lähdin aamulla jo liikenteeseen (kyllä, vaikka saikulla olenkin). Oli Willan (kauppakeskus) toisen osan avajaiset. Pakkohan se oli nähdä. Avajaiset jatkuvat edelleen tänään ja vielä lauantainakin. Tänään en ole sinne menossa, tänään on siivouspäivä. Heviletin huoneen kimppuun. Saan kerrankin puunata sen huoneen puhtaaksi kun mä olen kotona ja se töissä.
Mutta siis se nauru, se tuli taas kahden väsyneen shoppaajan huulilta. Olin äidin kanssa liikenteessä, olin puolikuntoinen, huonosti nukkunut ja syönyt. Väsynyt. Ei paljoa tarvittu kun nauru kirposi huulilta. Kuinka mukavaa on nauraa aivan kaikelle mutta ei kuitenkaan yhtään millekään. Niin että vesi silmistä tirsuu. Musta tuntuu että nauran liian vähän nykyisin, siihen on tultava muutos. Naurulle enemmän tilaa!
1. Auta täysin tuntematonta pyytettömästi.
2. Sano joka päivä vähintään 2 kiitosta. (viikon ajan)
4. Anna itsellesi kerran päivässä anteeksi. (koko elämäni ajan.)
5. Ota joka päivä kuva jostain tärkeästä, kauniista, merkityksellisestä. (yhden viikon ajan)
6. Anna anteeksi ja unohda.
7. Pyri tuottamaan iloa toisille ihmisille.
8. Ole itsekäs ja sano EI.
9. Ole epäitsekäs ja sano KYLLÄ.
10. Ole yksi kokonainen päivä valehtelematta, edes valkoista valhetta. (tämä on vaikeampaa kuin voisi kuvitella)
4 kommenttia:
Tiivi, nyt vasta luin edellisen tekstisi, sillä lapsenlapsi on tämän viikon ollut kaiken huomioni kohteena. Olen saanut mummuilla sydämeni halusta ja nauttia pienestä ekaluokkalaisesta. En kauhistunut kirjoitustasi, ja vaikka en ole joutunut omassa elämässä samaa kokemaan, voin kuvitella, että vielä 12 vuoden jälkeenkin muistot ovat eläviä ja koskevat. Viina saa paljon pahaa ja surua aikaan, ja rikkoo unelmia ja perheitä. Anteeksianto ei ole helppoa, mutta jos sen voisi tehdä, se helpottaisi eniten omaa oloa. Ihanaa, että Sinulla on vielä äiti, jonka kanssa saatat jutella ja nauraa.
ps. Laatimasi lista on tosi fiksu. Yritänpä itsekin sitä tästä lähin noudattaa.
Kiitos Delilah.
Ei tuon ihmisen teot enää vaikuta nykyhetkeen tai elämääni suoraan. Mutta hänet kohdatessani kaikki tulvahti taas mieleen. Haluan unohtaa, ja antaa anteeksikin. Kun ei vaan kykene.
Onneksi elämäni on nyt hyvää, tai ollut sitä jo kauan. Elämässä on nyt ns. Normaaleja elämän vastoinkäymisiä. Ne on ihan tervetulleita.
Minäkin vasta nyt ehdin jonkunlaisen tauon jälkeen lukemaan blogiasi. Huhhuh - melkoista tilitystä. Sanattomaksi jää. Toivottavasti NYT elämääsi kohdeltaisiin hellemmin hansikkain!!
Muista, että Sinä olet maailman parhain sinä!
t. Annelisa
Lähetä kommentti