lauantai 27. huhtikuuta 2013

Mä en oo muuttamassa mihinkään...

....vaan siilitukka.

Mä vaan en ymmärrä kuinka mäkin olen täystyöllistetty asian suhteen. Jaa, jos hetken mietin niin tajuan.
Kun meillä oli se viimeinen iso vesivahinko kotona ja jouduimme evakkoon. Raahasin Siilitukan häkkikellariin tavaraa, oli lyhyempi matka. Sitten ajan saatossa raahannut sinne taas vähän lisää. Mun oma häkkikellari meinaan on seuraavassa rapussa, enkä sinne jaksa raahata tavaroita. On ollut kätevää raahata ne vain tonne alakertaan Siilitukan koppiin.

Nyt on pakko tyhjentää sieltä kaikki omat tavarat pois. Kävin ne äsken pikapikaa läpi ja 6 isoa roskista raahasin sieltä pois. Turhaa roinaa, pois pois. Loput mitkä katsoin muka tarpeellisiksi mahdollisesti tulevaisuudessa, raahasin omaan häkkikellariin. Totta jos puhutaan, mulla loppui puhti käydä niitä läpi. Sulloin niitä vain säkkeihin ja kannoin pois. Ei jaksanut enää enempää.

Sisällä olen joutunut tekemään samanmoista urakkaa. Täältä lähtee samalla satsilla polttoon huonekaluja, selllaisia joita ei kehtaa edes kierrätykseen antaa. Ne menee mun isän viimeiseen krematorioon. Haihtukoon savuna ilmaan. Nekin kaapit ja tasot ym. muut on pitänyt tyhjentää. Siinäkin ollut lajittelemista. Itseasiassa olisi ollut mukava kun olisin aloittanut tuonkin homman aikaisemmin, oisin voinut upota muistoihin laatikoita penkoessani. Nyt tulvi jo muistoja, hyviä sekä huonoja. Huonot muistot heitin roskiin, hyvät lajittelin myöhempää käsittelyä varten.

Maanantaina tulee paku pihaan jolla kuljetetaan polttoon yksi (tai kaksi) sänkyä. Kaksi matalaa kaappia, kaksi korkeaa kaappia, yksi isohko kulmapöytä, ehkä yksi sohvapöytäkin. Ne lähtee mun luota pois. Tai pikemminkin Heviletin huoneesta. Sinne saadaan tilalle uudemmat, toki käytetyt nekin, mutta paremmat ja aikuisemmat. Päivitetään sen huone lähemmäs iänmukaista tasoa.

Heviletillä on vielä iso urakka tyhjentää iso kulmapöytä ja lajitella roskat ja säästettävät. Tosin epäilen, että jostain syystä sitä roskaa on enemmän. Ei siksi että sitä olisi oikeasti, laiskuus vain on hyvä asia. Ehkä siksi.

Mut menkööt kevään piikkiin osa tästäkin. Tää pakollinen järjestely on herättänyt samalla mussa sisäisen sisustajan. Keittiö sai uudet verhot ja pöytäliinan ja tuli siivottua se viimeinenkin kaappi.

Olohuone sai tänään myös uudet verhot. Kevät siis olkkarissakin. Nyt ensi kuun tiliä odotellen, pääsen ostamaan viimein vihdoin uuden telkkarin! Sit mä istua törötän sen edessä. Paitsi että tulee kesä. No, se on odottamassa sitten talven pimeitä iltoja.

Tänään sain kuulla töissä, että mun työt jatkuu tuossa työyksikössä vielä ainakin vuoden verran. Hyvä, sillä siitä paikasta jonne hain, ei ole tullut haastattelukutsua. Mikä sekin kenties hyvä. Meinaan oli lehdessä just että sen yksikön jatkuminen oli myös vaarassa. Sekin paikka saanut yhden lisävuoden. Kaikki loppuu, missähän sitä kohta töitä teen?

Olis vieläkin kirjotettavaa, ei vaan nyt jaksa. Pakko mennä koiran kanssa lenkille. Paitsi että täällä niin upea sää, että ilohan tuo on!

Ei kommentteja: