Hippalointia laivalla.

Sitä se oli, hippalointia. Teki terää!

Päästiin näppärästi autolla ihan Turkuun saakka josta RM meidät kyytiin haki ja hänen luokseen hetkeksi ennen laivaan menoa. Tehtiin isolla porukalla pitsaa ja nappailtiin hiukan lonkeroa ennen laivan lähtöä.
Mukana oli siis mun kaksi poikaa, Heviletti ja Siilitukka. RM ja hänen tyttö ja tytön kaveri. Mukaan ei lähtenyt RM:n poika. Se kriiseilee kun täytti 18. Haluaa päättää kaikesta nyt itse. Mutta mukaan tuli edesmenneen ystäväni isä, eli RM:n lasten Pappa. Oli siinä bilejengi kasassa.

Meillä oli kaksi 4-hengen hyttiä. Piti sitten vielä päättää missä kukakin nukkuu. Mä kyllä arvasin että kahden kauniin tytön seura kiinnostaa mun poikia, ja oikeassa olin. Me aikuiset nukuttiin omassamme.

Ihan ekana käytiin shoppaamassa. Laivallahan ei saa juoda omia Tax-freestä ostettuja juomia, se kuulutettiin monta kertaa, joten toki noudatimme sitä ohjetta. Noot. Istuimme sitten isolla porukalla nuorten hytissä, nappailtiin muutamia. Huomattiin että kello oli jo puoli yksi, ja vauhdilla eteenpäin. Suunnaksi ravintola, mutta siellä soi "Ukki-musiikki" kuten Heviletti totesi. Suunta jonnekin muualle, eli discoon. RM olisi jäänyt ehkä siihen humppapaikkaan, mutta mulla vipatti tanssijalkaa enemmän. Tosin yhtään tanssiakselta en ottanut, mutta tempaava musiikki riitti. Oli jo riittävä haaste pysytellä pystyssä keikkuvalla laivalla huonon tasapainon kanssa ja jotta haaste olisi täydellinen, oli korkkarit jalassa. Ei todellakaan ihan matalat. Tässä oli pakko turvautua RM:n käsivarteen, muuten olisin ollut ketsallani.

Oltiin oltu jo kaksi viikkoa erossa, ihon ikäväkin oli aika kova. Päätettiin poistua nuorten joukosta ja mennä hyttiin. Päästiin perille ja kas, siellä se Pappa jo nukkui. Ei me sinne voida mennä! Minne sitten? Ööö...nuoret jäi diskoon, sinne takas. Mietittiin keneltä kehataan pyytää niiden hytin avainta lainaksi. Mä päätin että vanhimmalta, eli mun siilitukalta. Se ehkä osaa suhtautua parhaiten, ehkä.

Paineltiin diskoon takas. Mä nappasin siilitukan sivuun ja kysyin että saisimmeko hänen hytin avaimen?
"Hä? Miksi, miks te ette mee omaan nukkumaan?" - No kun Pappa on siellä jo....
Tähän siilitukka...."Äiti!, Ei!"  Mä nyökyttelen naureskellen. Lopulta se kaivaa avaimen ja katsoo kelloaan. "Valomerkki tulee puoli neljä, teillä on 45min aikaa." Fiksu poika, ihan äitiinsä tullut. Hih.

Ehittiin alta pois ja omalle puolelle nukkumaan.

Kaikkea kait tapahtui nuortenkin välillä. Mun Siilitukka ja ja se tyttökaveri vaihtoivat aika mukavan intiimisti puhelinnumeroita satamassa. Heviletti ja RM:n tyttökin tuli juttuun hyvin. Kaikki neljä nuorta taisivat löytää uuden ystävän. Siilitukka ja se tyttö, ehkä jotain muutakin orastavaa? Turku ja Hyvinkää liittää ihmisiä yhteen?

Tänään olin töissä umpiväsyneenä. Ihan pihalla. Hukkasin jopa ison luurangon. Piti pitää tuntia lihaksista ja luista oppilaille. Pidin, mutta ilman luurankoa. Tiedä kenen kaapissa se on nyt kolisemassa, se luuranko.
Oli haasteellinen päivä muutenkin kun olin yksin, ilman opea. Ope oli koulutuksessa, joten mä opeilin. Sain kyllä onneksi sittedn yhdet kädet avukseni luokkaan, siitä kiitos pomolle, joka huomasi mun olevan lähes aivoton väsymyksestä. Mutta sinnillä päivä vedettiin.

Nyt koitetaan jaksaa tämä viikko ja ensi viikonlopuksi mulla on suunnitteilla vain ja ainoastaan lepoa.