Vaikkakaan RM ei eilen ollut täällä, ilta olisi muuten ollut aika täydellinen.
Mutta Siilitukka saapui Pomppu-tyttöystävänsä kanssa kylään. Tosin ennen sitä me oltiin hississä kuljetettu imuria, pullapussia, ja vatkainta. Siilitukka palautti hissillä mulle imurini ja pullapussit sen pakastimesta, kun mulle ei mahtunut. Sitten se tartti lainaan vatkaimen ja mä laitoin sen vaihtarina sille hissiin kulkemaan. Pomppu-tyttö nauroi alhaalla meidän näppäriä järjestelyjä. Näppärää? No on!
Sitten parin tunnin kuluttua soitti Siilitukka, että tulemme käymään, ja onhan Hevilettikin kotona? No onhan tuo. Pian soi ovikello ja ihastuttavan rakastunut nuoripari oli oven takana. Pompulla käsissään täytekakku!
Se oli etukäteislahja Heviletille. Heviletillä on viikon päästäne synttärit...Pompulla itsellään oli jo vuoden alussa. Juhlittiin sitten takakäteen Pomppua ja etukäteen Hevilettiä. Ihanan herttainen tyttö! Mä olen saanut perheeseeni kaksi uutta jäsentä. Pompun ja RM:n. <3
Istuttiin alas, keittelin kahvia ja teetä ja kaatelin mehua. Nautin kun pöydän ääressä oli iso kasa nuoria, ääntä, elämää ja naurua. Mä kaivamaan taas pelit esille. Mä tykkään kun ollaan kasassa saman pöydän ääressä, nauretaan, jutellaan ja pelataan. Eka peli oli huojuva-torni. Sitä pelattiin nelistään 40min. Kaikkien aikojen ennätys. Pelattiin sellaiseen pisteeseen saakka, että ei ollut enää yhtään vaihtoehtoa mistä ottaa yhtään palikkaa irti. Oltiin aika ylpeitä, ei meinaan olla koskaan pelattu siihen malliin, kukaan meistä. Nauru, sitä riitti!
Sitten taas kakunsyönti tauko. Seuraavana pelinä poikien vanha Space-walk. Sitä jaksettiin pelata yksi kierros. Mukava ja hauska peli sekin. Mun makuun kuitenkin liian shakkimainen, eli pitää hahmottaa monta siirtoa eteenpäin. No en hahmottanut, niinkuin en ennenkään, ja hävisin.
Space Walk
Mun sydän vaan on niin täynnä onnea, iloa ja rakkautta. Mun uusi elämä on ihana ja onnellinen.
Mun perhe on kasvanut ja rakastan jokaista uutta jäsentä. Mun elämä on elämää. Mukaan mahtuu kyllä muutama rytty, mutta kuten olen sanonut, täydellinen on tylsää.
Pomppu ja mä tullaan pelottavan hyvin toimeen keskenämme. Pompulle todella tärkeä asia, tulla toimeen poikaystävänsä äidin kanssa. Mulle todella tärkeää, että näen poikaani pidettävän hyvänä ja rakastettavan. Muunmuassa tällaisia juttelimme kun Siilitukka ei ollut kuulemassa.
Illalla kävin nukkumaan hymy huulilla ja aamulla heräsin sama hymy huulillani.
Kiitän elämästäni!
3 kommenttia:
Kunhan et sitä miestä yritä muuttaa yhtä erinomaiseksi seuraihmiseksi kuin itse olet. Kaikki eivät ole samanlaisia ja jotku tarvii omaakin tilaa ettei tukehdu.
Ei, tarkoitukseni ei ole muuttaa mitään eikä ketään. Vaan saada hänet uskomaan, että voin ja haluan rakastaa häntä sellaisena kuin hän on.
Sen kautta saa omanarvontuntonsa takaisin joka on maahan poljettuna.
Mä olen niin onnellinen siitä että sinä olet onnellinen :) T:456
Lähetä kommentti